Riitävästi osalistujia

Opintopiirissä pitää olla kuhinaa, että se on kiinnostava. Ihmisten pitää myös uskaltautua ääneen. Hiljainen opintopiiri ei toimi. Miten nämä kaksi asiaa saadaan toimimaan?

Markkinointi pitää olla valmis elokuussa ennen opettajien suunnittelupäivää. Perusosallistujia pitää rekrytoida jo heti. Konsepti pitää olla selkeä ja ymmärrettävä. Homman pitää olla kiinnostava ja hyödyllinen. Osallistuminen pitää olla hyvin opastettu – vrt. omat turhautumiskokemukseni Wikiopistossa... no, täytyy sanoa, että tavallinen kirjoittaminen sivuille EI ole vaikeaa, vaikeaa on laittaa kuvia, tehdä linekkejä ekoja kertoja, luoda sivustokokonaisuus, jossa on selkeä rakenne, kun ei voi tehdä erillisen wikin (esim. Wikispaces) tapaan navigointivalikkoa.

Kaikki apu ja ideat ovat tervetulleita. Voihan olla, että yritys on ihan pähkähullu eikä kiinnosta ketään. Mutta sitä vartenhan yritykset ovat, otetaan selvää, yritetään.

Kysymyksiä Wikiopistoon

En tiedä mistä ja keneltä kysyisin, mutta laitoin pulmani tähän talteen. Miten kuva lisätään? Löysin Wikipedian ohjeen, mutta mitä se tarkoittaa? Olen sen lukenut ennenkin. Ohjeessa lukee: "Vain Commonsiin tai suomenkieliseen Wikipediaan tallennettuja kuvia voi käyttää. Kuvia voi tallettaa tallennussivulta. Tallennettuja kuvia löytyy kuvalistasta." Sitäkö tarkoittaa, että suomenkieliseen Wikiopistoon ei saa ladata kuvia? Miksi siellä on sitten Tallenna tiedosto -linkki? Miten ihmeessä kuvat lisätään?

Napauttamalla alla olevaa kuvaa, sen saa suuremmaksi.

Vähän hui-kauhistus tuo Wikiopistoon kirjoittaminen

Wikiopisto (Wikiversity) on Wikimediasäätiön toimintaa, kuten Wikikirjasto (Wikibooks). Käytössä on MediaWiki, jossa on erittäin kevyt editori, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua. On opeteltava wikikoodit ja oikea käyttäytyminen. Suomenkielisessä Wikiopistossa on Ohje-linkki, mutta Ohje-sivu on tyhjä. Olen yrittänyt katsella muilta sivuilta, miten ne on tehty, mutta kuka nyt jaksaa lukea manuaalia? Varsinkin, kun sen löytäminen on erityisen työlästä.

Halusin laittaa opintopiiristä ensimmäisen kuvaversion. Sivun laidassa lukee Tallenna tiedosto. Tiedosto pitää olla tallennettu, jotta siihen voi tehdä linkin. Tallensin ja linkitin. Eipä aikaa, kun tuli joltain ranskalaiselta tyypiltä nootti, että väärin tehty, pitää tallentaa Wikimedia Commonsiin. Miksiöhän sitten Wikiopiston Työkalut-laatikossa on tuo Tallenna tiedosto -linkki?

En tajua hölkäsen pölähtävää sen ranskalaisen ohjeista, kuinka väärin tallennettu poistetaan:

"to request the removal of a page or image, simply place the template {{delete}} or {{Roskaa}} on the page. pyytää poistamaan sivun tai kuvan, yksinkertaisesti paikka työpohjan {{Roskaa}} sivulla.!

Ehkä pitäisi siis jostain etsiä sen kuvan sivu ja tuhota se... Olen kärsivällinen ihminen ja tiedän, että tämäkin on ihmisten keskeistä toimintaa, jossa on tietyt toimintatavat, jotka voi oppia. Mutta on tosi ärsyttävää, kun ei ole ketään, keneltä kysyä apua. Tulee tunne, että kääk, tunnukseni varmaan suljetaan, ennen kuin ehdin korjaamaan mokan.

Wikiopiston etusivulla lukee:

"Olennaista Wikiopistossa – ja wikeissä yleensäkin on olla rohkea. Luo rohkeasti uusia sivuja kursseille, opintopiireille, lukupiireille tai luo oma itseopiskelukurssi jostakin teemasta. Sitten vain kutsut ystäväsi, perheesi, kollegasi, naapurisi tai kylänmiehet ja -naiset mukaan opiskelemaan."

Ainakaan meikäläiseen tuo rohkeus ei nyt ihan vielä ole iskenyt. Täytyy harkita, millä lailla opintopiiri organisoidaan vuorovaikutuksen osalta. Sen on oltava helppoa, selkeää eikä käytetty ympäristö saa pelottaa tai turhauttaa.

Ymmärrän hyvin, millainen kynnys ihmisillä on kirjoittaa yhtään mitään Wikiopistoon. Ja kuitenkin, juuri wikeissä on paljon suurta ja hyvää lupausta. Näihin nyt vain pitäisi joukolla ryhtyä. Sisäpiiristä lisää ohjeita meille untuvikoille pliis. Linkkejä ohjeitten luo, jos niitä jossain jo on.

Mainiota Wikiuniversumia:

Wikipedia | Wiktonary | Wikibooks | Wikinews | Wikiquote | Wikisource | Wikiversity

Peruskaavio

Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Kuusi keskeisintä aihepiiriä

Eilen illalla otin saunaan mukaan lyijykynän ja paperilapun. Kaikenkirjavasta avoimen oppimisen ja sosiaalisen median maailmasta on tuskallista kiteyttää kuusi keskeistä toimintakulttuurin muutokseen ja oppimiseen.

En tiedä, onko saunassa yksin päätetty yhtä vaarallista kuin Lapin lumilla yksin päätetty, mutta tätä saa vapaasti vielä muokata. Näihin päädyin:

1. Ajankäyttö ja informaatiotulva
2. Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät
3. Blogit ja wikit
4. Vuorovaikutus verkossa
5. Verkostoituminen
6. Jakaminen
7. Extra: Tutkimuksia ja kirjoja
   

Perusrunko suunniteltu

Ensimmäinen viikko orientintia. Jokainen opintopiiriläinen perustaa oman osallistujaprofiilin ja oppimisprosessin dokumentointipaikan. Se voi olla blogi, wiki, Ning, Facebook-juttu, mikrokanava (vaikka Twitter), ihan mikä vaan, jonne muut pääsevät lukemaan ja kommentoimaan. Apuna voi toimia esim. Tuijan ja Yoen Nettielämää-kirja. Idea on, että jokaisen pitää tuottaa johonkin linkitettävään paikkaan oppimispäiväkirjana toimiva verkkotyötila.

Sitten opiskellaan 12 viikkoa, jona aikana käsitellään kuusi suurempaa aihepiiriä. Jokaisessa aihepiirissä on kolme osiota: työkalut, työtavat ja jokeri. Toimintakulttuurin muutos on oleellinen, kun otetaan Harppaus avoimeen oppimiseen, ulos luokkahuoneesta.

En ole vielä suunnitellut, mitä aihepiirit tarkalleen ovat, mutta ainakin ajankäyttö ja informaatiotulva on yksi, koska se tulee aina vastaan. Saa ehdotella, jos joku tätä sattuu lukemaan! Ainakin hyödynnetään Kallialan ja Toikkasen kirjaa Sosiaalinen media opetuksessa. Sieltä saa hyvää jäsennystä tähänkin suunnitteluun.

Kuusi siksi, että se sopii kätevästi 12 viikkoon, ei tule liian kiire, viikko per aihe on työn ohessa turhan hektistä. Kuusi myös siksi, että Harppausta toteutetaan myös virtuaali-VESO:na (mikä on VESO, selviää esim. tästä). Kaikki 6 aihepiiriä muodostavat kokonaisen VESO:n ja 3 aihepiriiä puolikkaan. Niistä tulee todistus. VESO:n tekijän on valittava vähintään yksi työtapoihin liittyvä osio.

Orientaatioviikkoon liittyy myös oman polun rakentaminen. Rasti-ruutuun menetelmällä opintopiiriläinen valitsee, mihin hän osallistuu. Jokaisessa aihepiirissä on kevyempi versio aloittelijoille, pidemmällä oleville on tarjolla syventävä osa. Kahmiakin saa eli ottaa samasta aihepiiristä useamman osa-alueen, mutta se ei ehkä ole viisasta. Pitää oppia priorisoimaan. Kaikki syntyvä sisältöhän jää käyttöön. Jos homma toimii, saatamme kevätkaudella toteuttaa toisen ohjatun opintopiirin.

Matkan varrella tulija käy orientaation läpi omatoimisesti. Sinne olisi hyvä saada jonkinlainen testi, mitä jo osaat, jotta oman tason voisi hahmottaa.

PIL eli Microsoft Partners in Learning

Otin yhteyttä Microsoftin Partners in Learning -yhteyshenkilöön, Marianna Niemiseen. Sovimme taapaamisesta kesän aikana.

Suuri osa kouluista käyttää Microsoftin tuotteita, mutta veikkaan, että harva osaa hyödyntää Microsoftin sisältöjä. Heidän verkkosivuiltaan löytyy monella kielellä valtavasti aineistoa, jota voi hyödyntää koulutyössä. He ovat myös tuottaneet oppimiseen paljon hyvää aineistoa.

Avoimen webin toimijoille Microsoft on kirosanan kaltainen. Itsekin hyljeksin Office-ohjelmia, kun ovat niin köntyksiä. Mutta kyllä nykyajan yleissivistykseen kuuluu Windowsin ja Officen käyttötaito. Monin paikoin, kuten täällä, kouluissa ollaan vasta siirtymässä Vistaan (no, joo, olisi ihan hyvin voinut odottaa 7:aa). Käyttöönottoon löytyy apuja Microsoftin sivuilta. Samoin erilaisia apuja tiedostomuotojen yhteensopivuusongelmiin. Tyypillistä on, että opiskelija lähettää x-päätteisen dokumentin, jota opettaja ei saa auki. Mitä tehdä?

Harppaukseen tulee yhtenä aihepiirinä Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät. Harppauksen aihepiirit jakautuvat aina kolmeen (nykysuunnitelma): työvälineet, työtavat ja jokeri. Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät -aihepiirissä Vista sijoittuu työvälineisiin. Työtapoihin tietoturva-asiaa. Ja jokerista löytyy varjo-IT.

Future learning – tulevaisuuden oppiminen?

Sometussa on käynnistetty kaksi keskustelua tulevaisuuden oppimisesta: toinen suomeksi ja toinen englanniksi.

Helge Keitel kiteytti hienosti:

Oppimisen lyhyt historia

* 1to1 (yksilöllinen opetus)
* 1 to M (yhdeltä monelle opetus luokkahuoneessa)
* M to M (monelta monelle opetus virtuaalisissa oppimisympäristöissä / -keskuksissa)


Alkukaaoksesta selviydyttyämme huomaamme, että puheet luokkahuoneiden koosta tai opetusresurssien pulasta ovat (kohta) mennyttä aikaa. Resursseja on vaikka miten paljon, kun vain pääsemme irti opetussiiloista ja opetuksen fyysisistä rajoitteista (luokkahuone).

Maailma on avoin uusille kokeiluille ja Suomi on mahtava laboratorio tähän tarkoitukseen. Tässä on aineksia Suomi 2.0 hyvinvointiyhteiskunnan luomiselle.