Riitävästi osalistujia

Opintopiirissä pitää olla kuhinaa, että se on kiinnostava. Ihmisten pitää myös uskaltautua ääneen. Hiljainen opintopiiri ei toimi. Miten nämä kaksi asiaa saadaan toimimaan?

Markkinointi pitää olla valmis elokuussa ennen opettajien suunnittelupäivää. Perusosallistujia pitää rekrytoida jo heti. Konsepti pitää olla selkeä ja ymmärrettävä. Homman pitää olla kiinnostava ja hyödyllinen. Osallistuminen pitää olla hyvin opastettu – vrt. omat turhautumiskokemukseni Wikiopistossa... no, täytyy sanoa, että tavallinen kirjoittaminen sivuille EI ole vaikeaa, vaikeaa on laittaa kuvia, tehdä linekkejä ekoja kertoja, luoda sivustokokonaisuus, jossa on selkeä rakenne, kun ei voi tehdä erillisen wikin (esim. Wikispaces) tapaan navigointivalikkoa.

Kaikki apu ja ideat ovat tervetulleita. Voihan olla, että yritys on ihan pähkähullu eikä kiinnosta ketään. Mutta sitä vartenhan yritykset ovat, otetaan selvää, yritetään.

Kuusi keskeisintä aihepiiriä

Eilen illalla otin saunaan mukaan lyijykynän ja paperilapun. Kaikenkirjavasta avoimen oppimisen ja sosiaalisen median maailmasta on tuskallista kiteyttää kuusi keskeistä toimintakulttuurin muutokseen ja oppimiseen.

En tiedä, onko saunassa yksin päätetty yhtä vaarallista kuin Lapin lumilla yksin päätetty, mutta tätä saa vapaasti vielä muokata. Näihin päädyin:

1. Ajankäyttö ja informaatiotulva
2. Tietohallinto ja käyttöjärjestelmät
3. Blogit ja wikit
4. Vuorovaikutus verkossa
5. Verkostoituminen
6. Jakaminen
7. Extra: Tutkimuksia ja kirjoja
   

Perusrunko suunniteltu

Ensimmäinen viikko orientintia. Jokainen opintopiiriläinen perustaa oman osallistujaprofiilin ja oppimisprosessin dokumentointipaikan. Se voi olla blogi, wiki, Ning, Facebook-juttu, mikrokanava (vaikka Twitter), ihan mikä vaan, jonne muut pääsevät lukemaan ja kommentoimaan. Apuna voi toimia esim. Tuijan ja Yoen Nettielämää-kirja. Idea on, että jokaisen pitää tuottaa johonkin linkitettävään paikkaan oppimispäiväkirjana toimiva verkkotyötila.

Sitten opiskellaan 12 viikkoa, jona aikana käsitellään kuusi suurempaa aihepiiriä. Jokaisessa aihepiirissä on kolme osiota: työkalut, työtavat ja jokeri. Toimintakulttuurin muutos on oleellinen, kun otetaan Harppaus avoimeen oppimiseen, ulos luokkahuoneesta.

En ole vielä suunnitellut, mitä aihepiirit tarkalleen ovat, mutta ainakin ajankäyttö ja informaatiotulva on yksi, koska se tulee aina vastaan. Saa ehdotella, jos joku tätä sattuu lukemaan! Ainakin hyödynnetään Kallialan ja Toikkasen kirjaa Sosiaalinen media opetuksessa. Sieltä saa hyvää jäsennystä tähänkin suunnitteluun.

Kuusi siksi, että se sopii kätevästi 12 viikkoon, ei tule liian kiire, viikko per aihe on työn ohessa turhan hektistä. Kuusi myös siksi, että Harppausta toteutetaan myös virtuaali-VESO:na (mikä on VESO, selviää esim. tästä). Kaikki 6 aihepiiriä muodostavat kokonaisen VESO:n ja 3 aihepiriiä puolikkaan. Niistä tulee todistus. VESO:n tekijän on valittava vähintään yksi työtapoihin liittyvä osio.

Orientaatioviikkoon liittyy myös oman polun rakentaminen. Rasti-ruutuun menetelmällä opintopiiriläinen valitsee, mihin hän osallistuu. Jokaisessa aihepiirissä on kevyempi versio aloittelijoille, pidemmällä oleville on tarjolla syventävä osa. Kahmiakin saa eli ottaa samasta aihepiiristä useamman osa-alueen, mutta se ei ehkä ole viisasta. Pitää oppia priorisoimaan. Kaikki syntyvä sisältöhän jää käyttöön. Jos homma toimii, saatamme kevätkaudella toteuttaa toisen ohjatun opintopiirin.

Matkan varrella tulija käy orientaation läpi omatoimisesti. Sinne olisi hyvä saada jonkinlainen testi, mitä jo osaat, jotta oman tason voisi hahmottaa.